Onneksi on Pohjois-Valkealan erämaat ja metsät. Pari pikku ongelmaa... Jos meet autolla, tulee ongelmaksi etsiä parkkipaikka, koska metsät on täynnä kaikenmaailman tyyppiä. Osalle asia on ihan vaan statusta. Pakko päästä sanomaan kavereille, että vaellettiin nyt viikonloppuna 82345km ja voi pojat, että oli kaunista. Mitää ei ehitty kyl kattoo, ku oli pakko saada kilsoja! Nukuttiin vaan 3h/yö. Svidu, että oli hienoa. Maukalla oli kamat, jotka paino vaa 3kg yhteesä. Vähän siistiä.
Lappilappilappi... Jos siellä ei vaella vähintään 100km niin on NIIN luuseri ja huono ihminen. Svidu, ajettiin meidän X6:lla niin pitkälle ku pääs ja otettiin meidän 30000€ kamat messiin ja lähettiin tallustamaa mestoille. Helikopterilla toivat meille 6 ruokalajin lounaan kämpälle ja veivät meidät takas autolle. Ihan mahtireissu, kyl siellä tunsi metsän fiiliksen ja sen rauhan. Ihanan askeettista.
Alaska. Saa maksaa noin 2000€ pelkistä lennoista, mikä on jo siistiä sinällää. Paljon ohjattuja vaelluksia. Mahdollisuuksia omatoimisuuten ja vanhaa kunnon metsäläiskulttuuria. Millä voit kehua paremmin? Kaatuu lapit, pohjoisvalkealat ja nuuksiot. Hitto, rauhallisempaa ei ole. Metsää, rauhaa, (karhuja), rauhaa, (karhuja), metsää (karhuja) ja rauhaa. Lähtisin kyl käymää, jos ois varaa.
Entäpä sitten tällainen. Kuvitteellinen "eräilijä" heittää pienen repun selkään ja kävelee 150m lähimpään metsään. Poikkeaa polulta ja tallustelee umpimetsässä pikkupolkuja sinne tänne. Välillä pysähtyy kannon nokkaan tupakille tai ottaa huikan vettä. Kappaskippas, puolukoita. Ei muuta kun syömään. Mustikoita, no hitto. Vattuja. Helkkari. Omnomnomnom. Ehkä pari valokuvaa. Mitähän kello on. Ketä kiinnostaa ja mitä väliä. Sieniä. Muovikassi taskusta ja sienet sisään. Järvi. Muutama heitto. Aikansa tallusteltuaan lähtee kotiinpäin. Paljon on nähty ja rauhaa koettu. Ihan naapurissa. Eikä maksa mitään. Mieli on levännyt. Ei ole kerrottavaa kymmenistä/sadoista kilometreistä. Ei voi väittää, että hirvee määrä oli hyttysiä. Ei ole syöty hanhenmaksapalleroita pellavaliinaiselta pöydältä, eikä nukuttu vain 100g painavassa teltassa. Ei voi kehua hinnalla. Mitä väliä?
En väitä, etteikö suorituspohjaisesta metsäilystä joku saa kicksejä, mutta väitän, että siinä metsän kokeminen jää hyvin vähäiseksi. "Ei nyt voi pysähtyä tähän kauniiseen paikkaan, kun pitää saada 30km tänään täyteen.". "Et muuten varmana jää heittelemään purolle. Pitää kävellä vielä pitkä matka ennen pimeää".
Olen usein sanonut, että mitä hyvää on muka suomessa/kouvolassa. Metsät. Niitä on paljon. En osaa kuvitella mitään muuta parempaa akkujen lataajaa kuin rauhallinen päivä metsässä (tai kalareissu). Mieluiten hyvässä, samanhenkisessä seurassa.
Luonto on mielentila. Siihen pitää suhtautua nöyrästi ja kunnioituksella. Ennenkaikkea luonnosta pitää nauttia. Eihän tehdä siitä kilpailua?
7.4.09
Matkapäiväkirja 14.3-21.3
Matka on heitetty ja kuvat otettu. Tässäpä matkapäiväkirjaa, tai jotain sinnepäin.
14.3.
Aamun kauhuherätyksen jälkeen lähdettiin aikataulussa liikkeelle. Siis me lähdettiin. Lentokone ei. Se oli rikki. Koneen piti lähteä klo 9. Todellinen lähtöaika oli noin 16.00 tai sinnepäin. Perillä Las Palmasissa oltiin noin klo 21 paikallista aikaa. Hotellilla oltiin noin klo 22. Toistaiseksi kaikki hienosti. Lämpötila on +22. Ei paha. Ostettin juotavaa ja käppäiltiin vähän. Unta palloon, että huomenna jaksaa.
15.3
Heräsin 7:40... Tuli tunnit täyteen. Ysin aikaan lähdettiin liikkeelle. Käytiin rantsussa hengailemassa ja kaupassa. Kaljaa, aurinkovoidetta, aurinkolasit, salamia, margariinia, leipää ja tupakkaa. Sitte taas rantakadulle tallustelemaan.
Syötiin sisäfilettä ja juotiin pari tuoppia khaljaa :) Käveltiin tänään noin 10km pääsemättä oikeastaan mihinkään. Ilma oli lämpimän ja kuuman välimaastossa. Aurinko paistoi hulluna.
Käytiin kolmen maissa nykäsemässä "kevyet" kebabit ja noin 16.30 hotellille nykäsemään pienet päiväunet. Kasilta liikkeelle uudestaan. Yökuvia ja muutama kalja. Takas hotellin, pari kaljaa ja muutama leipä. Unta palloon ja huomenna uudestaan. Vesi oli ihan perkeleellisen kylmää. Aivo lepää ihan kympillä. Ei vieläkään mitään suunnitelmia suuntaan tai kolmanteen. Mahtavaa!
16.3
Herättiin vähän yli 8. Aamutoimet ja kaupungille hengailemaan. Tarkoituksena oli löytää nettikahvila. Löydettin useita. Tosin vasta illalla. Löydettiin keskustasta täydellinen ostoshelvetti. Iso tavaratalo kahden puolen katua. Molemmilla puolilla 6 kerrosta. Hinnat stockmann-luokkaa. Valikoima jotain täysin käsittämätöntä. Stockmannilta ei löydy moottorisahaa, lämpöpumppua, kaukoputkisettejä, pesukoneita ja kirjahyllyjä.
Keskustassa oli kova tuuli, mutta lämpötila oli abouttiarallaa +29. Nähtiin puu, jossa oli mahdollisesti pulun koteloita. Käytiin parilla kaljalla. 4x 0,5 tuoppi 8€. Ihanan kallista.
About puol yksi vakimestaan syömään (ja parille tuopille). 2x grillattua miekkakalaa + 4 tuoppia. 40€. Kovin kallista. Ei haittaa.
Pikakäynti hotellilla ja rannalle makailemaan. Greenpeace ei heittänyt meitä mereen. Ei oltu läheskään valaimmasta päästä. Parin tunnin makoilun/hengailun jälkeen pari kaljaa ja kinkku/juusto paahtikset. Takaisin hotellille.
Illalla lähdettiin etsimään halpaa lähikauppaa, joka löytyikin lähes suorilta. Hiper Dinossa olutta 17c/prk. Ostettiin 12tlk. 2,04€. Sipsipussi maksoi suunnillen saman. Ostin reissun tupakat. 15,30€ kartsa sinistä LM:mää. Hiphei. Kello on nyt 21 paikallista aikaa. Kohta olis päivällisaika. Eipä tässä kyllä niin nälkä ole. Josko outoa espanjalaista tv-viihdettä ja ylläri, pari kaljaa :)
17.3
Lähdettiin aamusta saaren eteläosaan katsomaan Maspalomasin dyynejä. Las Palmasissa paistoi aurinko. Bussimatka oli kokonaiset 6,15€, which was nice. Maspalomas osoittautui kammottavaksi turistihelvetiksi, jossa aivo alkoi savuamaan lähes saman tien. Pari kaljaa, kasa valokuvia ja päämäärätöntä hengailua. Dyynit löytyi, mutta ei tällä kunnolla paljon dyyneillä kävelty. Tajuttoman rankkaa hommaa. Pari kaljaa lisää ja bussilla takaisin Las Palmasiin. Ei paha reissu ollenkaan.
Las palmasissa tosin jouduttiin jäämään pysäkkiä aiemmin pois, ostoshelvettikadun lähistölle, jossa tein jotain, jota en ole tehnyt aikoihin. Ostin vaatteita. Housuvalikoimani sai 200% lisän. Nyt minulla on kolmet housut :) Taksilla noin 7km hotellille (4,55€).
Iltapalaa ja pari kaljaa ja unta pallukkaan.
18.3
Aamulla taas ajoissa ylös, tallustelu bussiasemalle selvittämään, kuinka pääsee vuorille. Ongelma selvisi. Hyvin pääsee. Puuttuu vaan selkeä päivä. Suotta pilvisellä ilmalla sinne lähtee. Tai siis Las Palmasissa oli vähän pilviä, mutta koska noilla perkeleillä on tapana kertyä vuorille, päätettiin olla lähtemättä.
Asemalla tavattiin ekana päivänä juttelemaan tullut norjalaisnainen, jonka kanssa vaihdettiin muutama sana valokuvauksesta.
Eräs nainen tuli kertomaan meille las palmas-kiertoajelusta. 11 pysäkkiä, voi loikata ulos/sisään missä vaan, niin monta kertaa kun haluaa ja 24h ajan. No perkele! Päivän ohjelma selvisi siinä. Kuvia tuli otettua perkeleesti ja nähtyä kaupunkia muutenkin. Kaljaakin tuli muutama juotua.
Takaisin hotellille, 3h siesta ja pitkät vaatteet päälle ja etsimään iltapalaa. Vakiopaikaksi muodostuneeseen mestaan parille kaljalle. En jaksanu syödä mitään, koska olin tunkenut itseeni tajuttoman kokoisen voileivän aiemmin. Sitte unta palloon.
19.3
Pilvistä. Ei siis vuorille. Tallusteltiin rannalla ja kuvailtiin surffareita jne. Lämmintä piisaa, mutta paikotellen pilvistä. Naama alkaa punottaa, niinkuin suomi-turistilla kuuluu.
Olen kärsiny useemman päivän mausteettoman ruuan puuttesta, mutta tänään löyty intialainen ravintola. Chicken Tikka ja kasa basmatiriisiä. Nyt en kärsi enää mausteiden puutteesta, which is nice.
Käveltyä tuli noin 6km... Pienet siestat ja sitte illemmalla jonnekkin suuntaan.
3h unta. Kauppaan kaljan ostoon. Oli taas mokomat loppu. Kuvasaaliin perkaamista ja Las Palmasin flipperimestarin selvittelyä oluen kera. Sain pataani kun akat. Unta palloon ja toiveissa pilvetön sää huomiseksi, että päästään vuorille. Päässä 3546 litraa rasvoja ja märkä pyyhe. Pallo paloi... Perskeles!
20.3
Pilvistä, perkele. Ei siis vuorille. Perkele! Puoli kymmenen ylös ja puoliltapäivin kaupungille hengailemaan. Viinakaupasta tuliaisviinat ja laukkukaupasta iso matkalaukku, kun ei tavara muuten mahdu... Hotellille siestan viettoon 14:30 ja ylös 17.30. Siesta on maailman paras keksintö. Iltaohjelmaan kuuluu kunnon päivällinen (jahka tässä tulee nälkä lounaan jäljiltä) ja muutama kalja. Aamulla lähtö kentälle
12.10 ja paluu kusiseen ja kaikin puolin negatiiviseen suomeen alkaa. Parin mutkan kautta tosin :)
Päivällisen nauttimispaikaksi valittiin Argenttinalainen buffet-tyyppinen ravintola, jossa oli 20 erilaista salaattia, kymmenkunta erilaista lämmintä höystöä ja pöytään kannettiin ja leikattiin kymmentä eri grillilihaa. Oli muuten aivan perkeleellisen hyvää.
Matka oli kaikin puolin onnistunut. Kuvia tuli otettua noin 1300kpl. Kuvasaalista voi käydä ihmettelemässä osoitteessa http://www.flickr.com/photos/kymis/sets/72157615770620561/show/
14.3.
Aamun kauhuherätyksen jälkeen lähdettiin aikataulussa liikkeelle. Siis me lähdettiin. Lentokone ei. Se oli rikki. Koneen piti lähteä klo 9. Todellinen lähtöaika oli noin 16.00 tai sinnepäin. Perillä Las Palmasissa oltiin noin klo 21 paikallista aikaa. Hotellilla oltiin noin klo 22. Toistaiseksi kaikki hienosti. Lämpötila on +22. Ei paha. Ostettin juotavaa ja käppäiltiin vähän. Unta palloon, että huomenna jaksaa.
15.3
Heräsin 7:40... Tuli tunnit täyteen. Ysin aikaan lähdettiin liikkeelle. Käytiin rantsussa hengailemassa ja kaupassa. Kaljaa, aurinkovoidetta, aurinkolasit, salamia, margariinia, leipää ja tupakkaa. Sitte taas rantakadulle tallustelemaan.
Syötiin sisäfilettä ja juotiin pari tuoppia khaljaa :) Käveltiin tänään noin 10km pääsemättä oikeastaan mihinkään. Ilma oli lämpimän ja kuuman välimaastossa. Aurinko paistoi hulluna.
Käytiin kolmen maissa nykäsemässä "kevyet" kebabit ja noin 16.30 hotellille nykäsemään pienet päiväunet. Kasilta liikkeelle uudestaan. Yökuvia ja muutama kalja. Takas hotellin, pari kaljaa ja muutama leipä. Unta palloon ja huomenna uudestaan. Vesi oli ihan perkeleellisen kylmää. Aivo lepää ihan kympillä. Ei vieläkään mitään suunnitelmia suuntaan tai kolmanteen. Mahtavaa!
16.3
Herättiin vähän yli 8. Aamutoimet ja kaupungille hengailemaan. Tarkoituksena oli löytää nettikahvila. Löydettin useita. Tosin vasta illalla. Löydettiin keskustasta täydellinen ostoshelvetti. Iso tavaratalo kahden puolen katua. Molemmilla puolilla 6 kerrosta. Hinnat stockmann-luokkaa. Valikoima jotain täysin käsittämätöntä. Stockmannilta ei löydy moottorisahaa, lämpöpumppua, kaukoputkisettejä, pesukoneita ja kirjahyllyjä.
Keskustassa oli kova tuuli, mutta lämpötila oli abouttiarallaa +29. Nähtiin puu, jossa oli mahdollisesti pulun koteloita. Käytiin parilla kaljalla. 4x 0,5 tuoppi 8€. Ihanan kallista.
About puol yksi vakimestaan syömään (ja parille tuopille). 2x grillattua miekkakalaa + 4 tuoppia. 40€. Kovin kallista. Ei haittaa.
Pikakäynti hotellilla ja rannalle makailemaan. Greenpeace ei heittänyt meitä mereen. Ei oltu läheskään valaimmasta päästä. Parin tunnin makoilun/hengailun jälkeen pari kaljaa ja kinkku/juusto paahtikset. Takaisin hotellille.
Illalla lähdettiin etsimään halpaa lähikauppaa, joka löytyikin lähes suorilta. Hiper Dinossa olutta 17c/prk. Ostettiin 12tlk. 2,04€. Sipsipussi maksoi suunnillen saman. Ostin reissun tupakat. 15,30€ kartsa sinistä LM:mää. Hiphei. Kello on nyt 21 paikallista aikaa. Kohta olis päivällisaika. Eipä tässä kyllä niin nälkä ole. Josko outoa espanjalaista tv-viihdettä ja ylläri, pari kaljaa :)
17.3
Lähdettiin aamusta saaren eteläosaan katsomaan Maspalomasin dyynejä. Las Palmasissa paistoi aurinko. Bussimatka oli kokonaiset 6,15€, which was nice. Maspalomas osoittautui kammottavaksi turistihelvetiksi, jossa aivo alkoi savuamaan lähes saman tien. Pari kaljaa, kasa valokuvia ja päämäärätöntä hengailua. Dyynit löytyi, mutta ei tällä kunnolla paljon dyyneillä kävelty. Tajuttoman rankkaa hommaa. Pari kaljaa lisää ja bussilla takaisin Las Palmasiin. Ei paha reissu ollenkaan.
Las palmasissa tosin jouduttiin jäämään pysäkkiä aiemmin pois, ostoshelvettikadun lähistölle, jossa tein jotain, jota en ole tehnyt aikoihin. Ostin vaatteita. Housuvalikoimani sai 200% lisän. Nyt minulla on kolmet housut :) Taksilla noin 7km hotellille (4,55€).
Iltapalaa ja pari kaljaa ja unta pallukkaan.
18.3
Aamulla taas ajoissa ylös, tallustelu bussiasemalle selvittämään, kuinka pääsee vuorille. Ongelma selvisi. Hyvin pääsee. Puuttuu vaan selkeä päivä. Suotta pilvisellä ilmalla sinne lähtee. Tai siis Las Palmasissa oli vähän pilviä, mutta koska noilla perkeleillä on tapana kertyä vuorille, päätettiin olla lähtemättä.
Asemalla tavattiin ekana päivänä juttelemaan tullut norjalaisnainen, jonka kanssa vaihdettiin muutama sana valokuvauksesta.
Eräs nainen tuli kertomaan meille las palmas-kiertoajelusta. 11 pysäkkiä, voi loikata ulos/sisään missä vaan, niin monta kertaa kun haluaa ja 24h ajan. No perkele! Päivän ohjelma selvisi siinä. Kuvia tuli otettua perkeleesti ja nähtyä kaupunkia muutenkin. Kaljaakin tuli muutama juotua.
Takaisin hotellille, 3h siesta ja pitkät vaatteet päälle ja etsimään iltapalaa. Vakiopaikaksi muodostuneeseen mestaan parille kaljalle. En jaksanu syödä mitään, koska olin tunkenut itseeni tajuttoman kokoisen voileivän aiemmin. Sitte unta palloon.
19.3
Pilvistä. Ei siis vuorille. Tallusteltiin rannalla ja kuvailtiin surffareita jne. Lämmintä piisaa, mutta paikotellen pilvistä. Naama alkaa punottaa, niinkuin suomi-turistilla kuuluu.
Olen kärsiny useemman päivän mausteettoman ruuan puuttesta, mutta tänään löyty intialainen ravintola. Chicken Tikka ja kasa basmatiriisiä. Nyt en kärsi enää mausteiden puutteesta, which is nice.
Käveltyä tuli noin 6km... Pienet siestat ja sitte illemmalla jonnekkin suuntaan.
3h unta. Kauppaan kaljan ostoon. Oli taas mokomat loppu. Kuvasaaliin perkaamista ja Las Palmasin flipperimestarin selvittelyä oluen kera. Sain pataani kun akat. Unta palloon ja toiveissa pilvetön sää huomiseksi, että päästään vuorille. Päässä 3546 litraa rasvoja ja märkä pyyhe. Pallo paloi... Perskeles!
20.3
Pilvistä, perkele. Ei siis vuorille. Perkele! Puoli kymmenen ylös ja puoliltapäivin kaupungille hengailemaan. Viinakaupasta tuliaisviinat ja laukkukaupasta iso matkalaukku, kun ei tavara muuten mahdu... Hotellille siestan viettoon 14:30 ja ylös 17.30. Siesta on maailman paras keksintö. Iltaohjelmaan kuuluu kunnon päivällinen (jahka tässä tulee nälkä lounaan jäljiltä) ja muutama kalja. Aamulla lähtö kentälle
12.10 ja paluu kusiseen ja kaikin puolin negatiiviseen suomeen alkaa. Parin mutkan kautta tosin :)
Päivällisen nauttimispaikaksi valittiin Argenttinalainen buffet-tyyppinen ravintola, jossa oli 20 erilaista salaattia, kymmenkunta erilaista lämmintä höystöä ja pöytään kannettiin ja leikattiin kymmentä eri grillilihaa. Oli muuten aivan perkeleellisen hyvää.
Matka oli kaikin puolin onnistunut. Kuvia tuli otettua noin 1300kpl. Kuvasaalista voi käydä ihmettelemässä osoitteessa http://www.flickr.com/photos/kymis/sets/72157615770620561/show/
19.2.09
Suomalainen verotus
Olipa taas kerran pieni ja täysin kuvitteellinen taksirenki nimeltään Kymis. Pieni kuvitteellinen hahmomme asui pienessä ja takapajuisessa valtiossa jääkarhujen ja susien kanssa. Kerran kymis sai asiakkaan kyytiin. Pikku taksirenkimme ajoi kyydin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ja kehtasi vielä pyytää matkasta maksun, joka sisälsi veroa. Vero meni lyhentämättömänä suuren ja ilkeän verokarhun taskuun.
Kymis ajaessaan toki käytti asiakasta kyydittäessään pienen ja kiltin yrittäjän autoa, josta pieni ja kiltti yrittäjä oli maksanut veroa. Pienen ja kiltin yrittäjän auto ei kulje pyhällä hengellä, joten se poltti pienen määrän polttoainetta. Tästä pieni ja kiltti yrittäjä toki maksoi veroa pienelle ja kiltille huoltoasemayrittäjälle.
Pieni ja kiltti huoltoasemayrittäjä osti polttoaineen isolta, mutta kiltiltä polttoainefirmalta, joka maksoi polttoaineesta myös veroa. Isolla, mutta kiltillä polttoainefirmalla oli monenmonta pientä ja kilttiä työntekijää, joille maksettiin siitä, että he tekivät töitä isolle, mutta kiltille polttoainefirmalle. He maksoivat palkastaan veroa isolle ja ilkeälle verokarhulle, joka laittoi sen lyhentämättömänä taskuunsa.
Koitti se päivä, että pieni ja kiltti yrittäjä maksoi pienelle ja kiltille Kymikselle palkka pienen ja kiltin kymiksen tekemästä työstä. Yhdessä pieni ja kiltti yrittäjä ja pieni ja kiltti kymis maksoivat palkasta veroa ja tellit ja kellit ja kullit ja nullit ja pullit ynnä pallit, jotka iso ja ilkeä verottaja laittoi lyhentämättömänä taskuunsa.
Eräänä päivän pieni ja kiltti yrittäjä, joka hyvää hyvyyttään oli työllistänyt kiltin ja pienen kymiksen (joka siis on kuvitteelinen hahmo) päätti, että nyt otetaan pahaa ja ilkeää viinaa yhdessä kymiksen kanssa. Kiltti ja pieni kymis ja kiltti ja pieni isäntä menivät viinakauppaan ostamaan viinaa. Kiltit ja pienet kymis ja isäntä maksoivat viinasta veroa, joka meni ison ja ilkeän verokarhun taskuun ihan lyhentämättä. Bileet oli onneksi hyvät. Baariinkin mentiin ihan taksilla. Matkasta maksettiin veroa. Baarissa viinasta maksettiin veroa. Kotimatkastakin maksettiin veroa. Krapulakebabista maksettiin veroa, niinkuin sen kotiinkuljetuksestakin. Kebab-yrittäjä maksoi veroa kun ei kebabyrittäjän pizzataksitkaan kulje ilman polttoainetta, josta maksetaan veroa.
Seuraavana päivänä iso ja ilkeä verokarhu nauroi koko matkan kävellessään pankkiin ja suomenruotsalaiset saivat taas fyrkkaa teatterinsa uusimiseen. Riitti siitä vähän moottoritiehankkeeseenkin.
Pienellä ja kiltillä kymiksellä kyti ajatus, että pitäiskö oikeastaan lopettaa kaikki työt ja käydä ison ja pahan valtion elätiksi, koska sehän ne rahat loppujen lopuksi kuitenkin hyvinvointivaltiossa vie. Tavalla tai toisella.
Kymis ajaessaan toki käytti asiakasta kyydittäessään pienen ja kiltin yrittäjän autoa, josta pieni ja kiltti yrittäjä oli maksanut veroa. Pienen ja kiltin yrittäjän auto ei kulje pyhällä hengellä, joten se poltti pienen määrän polttoainetta. Tästä pieni ja kiltti yrittäjä toki maksoi veroa pienelle ja kiltille huoltoasemayrittäjälle.
Pieni ja kiltti huoltoasemayrittäjä osti polttoaineen isolta, mutta kiltiltä polttoainefirmalta, joka maksoi polttoaineesta myös veroa. Isolla, mutta kiltillä polttoainefirmalla oli monenmonta pientä ja kilttiä työntekijää, joille maksettiin siitä, että he tekivät töitä isolle, mutta kiltille polttoainefirmalle. He maksoivat palkastaan veroa isolle ja ilkeälle verokarhulle, joka laittoi sen lyhentämättömänä taskuunsa.
Koitti se päivä, että pieni ja kiltti yrittäjä maksoi pienelle ja kiltille Kymikselle palkka pienen ja kiltin kymiksen tekemästä työstä. Yhdessä pieni ja kiltti yrittäjä ja pieni ja kiltti kymis maksoivat palkasta veroa ja tellit ja kellit ja kullit ja nullit ja pullit ynnä pallit, jotka iso ja ilkeä verottaja laittoi lyhentämättömänä taskuunsa.
Eräänä päivän pieni ja kiltti yrittäjä, joka hyvää hyvyyttään oli työllistänyt kiltin ja pienen kymiksen (joka siis on kuvitteelinen hahmo) päätti, että nyt otetaan pahaa ja ilkeää viinaa yhdessä kymiksen kanssa. Kiltti ja pieni kymis ja kiltti ja pieni isäntä menivät viinakauppaan ostamaan viinaa. Kiltit ja pienet kymis ja isäntä maksoivat viinasta veroa, joka meni ison ja ilkeän verokarhun taskuun ihan lyhentämättä. Bileet oli onneksi hyvät. Baariinkin mentiin ihan taksilla. Matkasta maksettiin veroa. Baarissa viinasta maksettiin veroa. Kotimatkastakin maksettiin veroa. Krapulakebabista maksettiin veroa, niinkuin sen kotiinkuljetuksestakin. Kebab-yrittäjä maksoi veroa kun ei kebabyrittäjän pizzataksitkaan kulje ilman polttoainetta, josta maksetaan veroa.
Seuraavana päivänä iso ja ilkeä verokarhu nauroi koko matkan kävellessään pankkiin ja suomenruotsalaiset saivat taas fyrkkaa teatterinsa uusimiseen. Riitti siitä vähän moottoritiehankkeeseenkin.
Pienellä ja kiltillä kymiksellä kyti ajatus, että pitäiskö oikeastaan lopettaa kaikki työt ja käydä ison ja pahan valtion elätiksi, koska sehän ne rahat loppujen lopuksi kuitenkin hyvinvointivaltiossa vie. Tavalla tai toisella.
27.10.08
VAIN ROOLIPELAAJILLE!
Ootteko muuten te roolipelihenkiset ihmiset koskaan aatellu ropeja monstereiden kannalta?
Mie just ekaa kertaa ikinä aattelin, kun wowissa teurastin koboldeja.
Onko oikeesti siistiä kasvaa jossain saatanan luolassa (jos on tuuria ja örkit ei o varannu sitä jo) ja kuulla koko ikäsä, et koboldit hallitsee maailmaa ja koboldit rulettaa.
Sitte teidän hieno heimo hyökkää läheiseen kylään ja vie sieltä safkaa ja viinaa. Elämä on siistiä. Kaikkea piisaa ja on vielä paljon ylikin. Teette sen vaan siks, että teillä ei o mitään. Siis a) yhtään b) mitään. Niillekkin jäi vielä
Muttamutta. Kyseiseen kylään jostain kusisesta oikusta sattuu joku vitun sankari, joka ostetaan suolarahoilla kostamaan teidän tekoset.
No tää saatanan sankari tulee ja pistää kylmäks sut ja koko sun suvun alta 5min ja ei sitä ole moittimassa yk, eikä mikään muukaan taho. Paitsi ne kukkahattutädit... Kas kun roolipelaaminen on saatanasta ja tietokonepelit ne vasta onkin.
Mut oikeesti, vituttais olla koboldi. Ne saa aina kaiken paskan niskaan. Örkit on ees jonkun verran kovempia.
Mie just ekaa kertaa ikinä aattelin, kun wowissa teurastin koboldeja.
Onko oikeesti siistiä kasvaa jossain saatanan luolassa (jos on tuuria ja örkit ei o varannu sitä jo) ja kuulla koko ikäsä, et koboldit hallitsee maailmaa ja koboldit rulettaa.
Sitte teidän hieno heimo hyökkää läheiseen kylään ja vie sieltä safkaa ja viinaa. Elämä on siistiä. Kaikkea piisaa ja on vielä paljon ylikin. Teette sen vaan siks, että teillä ei o mitään. Siis a) yhtään b) mitään. Niillekkin jäi vielä
Muttamutta. Kyseiseen kylään jostain kusisesta oikusta sattuu joku vitun sankari, joka ostetaan suolarahoilla kostamaan teidän tekoset.
No tää saatanan sankari tulee ja pistää kylmäks sut ja koko sun suvun alta 5min ja ei sitä ole moittimassa yk, eikä mikään muukaan taho. Paitsi ne kukkahattutädit... Kas kun roolipelaaminen on saatanasta ja tietokonepelit ne vasta onkin.
Mut oikeesti, vituttais olla koboldi. Ne saa aina kaiken paskan niskaan. Örkit on ees jonkun verran kovempia.
4.10.08
Veroja siellä, veroja täällä
Heippa taas molemmat lukijani. Tänään kymis-setä vinkuu ja valittaa aiheesta suomalainen verotus ja verovarojen käyttö.
Olipa kerran Kymis, joka painoi tuntitolkulla taksin ratissa töitä. Maksoi kiltisti veronsa ja rasitti valtiollisia palveluita mielestään huomattavasti vähemmän kuin maksoi veroja. Tällä täysin mielikuvituksen tuottamalla Kymis-hahmolla menee joka kuukausi palkasta noin 23% jonnekkin muualle kuin omaan taskuun. On verot, tellit, kellit, pellit, vellit ja kullit. Kerran Kymistä potkaisi onni-setä perseelle ja Kymis teki vuoden aikana hyvän tilin. Kymiksellä oli hyvä mieli, kunnes sai uuden verokortin. Siinäpä valtiokin häntä hyvästä tilistä onnitteli, veroprosenttia nostamalla.
Samaan aikaan toisaalla Yrjö Yrittäjä pyöritti hyvin vauhtiin päässyttä pientä yritystään. Ykällä riitti hyvin töitä ja Ykä työllisti parikin nuorta työntekijää. Makseli hänkin kiltisti veronsa ja oli kaikin puolin tyytyväinen mies. Hieman tosin kaihersi, että työntekijöiden töissäpito maksoi Ykälle hyvinkin paljon rahaa palkkakulujen lisäksi. Eräänä kauniina päivänä Ykän yritys sai huippuluokan tilauksen, joka takaisi Ykän firmalle loistavan, voitollisen vuoden. Tämän huomasi toki myös Valtio, joka lätkäisi Ykän firmalle loistavan lisäveron. "No perkele, sinne meni sekin raha", totesi Ykä. Ykä painoi firmassaa töitä niska limassa 68-vuotiaaksi. Varmasti tekisi töitä vielä tänä päivänäkin, jollei olisi kuollut sydänkohtaukseen.
Myös Einari Epäkelvolla oli yritys. Einari käytti pimeää työvoimaa ja näinollen säästi hurjasti palkkakuluissa. Palvelutkin myytiin pääosin pimeästi, ohi kirjanpidon. Einarin työntekijät olivat kovasti tyytyväisiä tileihinsä, joiden päälle tuli vielä työttömyyskorvaukset. Joka kuukausi Einari siirteli rahaa parin välikäden kautta ulkomaalaiseen pankkiin turvaan. 15 vuotta Einari teki pimeää bisnestään ja oli saanut jo aikamoisen kasan rahaa turvaan. Einari oli multimiljonääri. Loppujen lopuksi paha sai palkkansa ja Einari tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen, josta hän istui vähän vajaan vuoden Haminan työsiirtolassa. Nykyään 42-vuotias Einari elelee herroiksi Miamin loppumattomilla hiekkarannoilla.
Kauniaisissa 380 neliön pikku suomenkodissaan asuva Pär Saukko ihailee juuri ostamaansa 590000€ taulua juoden konjakkia ja poltellen paksua pehmeän makuista havannalaista sikariaan. Pärin vuotuinen verotettava tulo on 450000€, josta hän maksaa kunnioitettavat 12% veroa. Humoristina tunnettu Pär on aina napakasti todennutkin, että "Palkkatulo on pikkutuloa, pääomatuloilla sitä eletään ja porskutetaan". Pärin pikku yritysimperiumi tuottaa hänelle suoraan lapaseen noin 7,5M€ vuodessa. Pärin kaverit eduskunnassa hoitaa kyllä asiat niin, ettei Pär-parka joudu pienistä tuloistaan hirmuisia veroja makselemaan. Ettei Pärille tule paha mieli.
53-vuotias, alkoholisoitunut mies nimeltä Jalmari kulkee kadulla. Jallulle on kuppi maittanut jo 15 vuotta. Eihän Jallu tietenkään töissä käy, eihän sitä nyt sairaseläkeläinen. Tänään Jallulla on sossupäivä. Siellä on aina niin kiva käydä. Saahan sieltä niitä kaupan maksusitoumuksia ja usein ihan puhdasta fyrkkaakin. Rahat riittää juurikin kuukauden viinoihin ja saa sitä välillä ruokaakin. Kesät Jallu viettää kavereitten kanssa puistossa tai jonkun kämpillä. Talveksi Jallu katoaa jonnekkin, mutta jopas taas kevään ensi lämpimillä kuuluu tuttu örinä kilvan linnunlaulun kanssa.
Pekka "Raato" Punkkari suuntaa tiensä Helsingissä pidettävään mielenosoitukseen yhteiskuntaa vastaan. Pekka riehuu ja röpöttää ja huutaa valtiovallan vastaisia iskulauseita suu vaahdossa. "Anarkiaa kansalle"-huutaa Pekka, "Yhteiskunta haisee!". Pekka ei käy äänestämässä. "Paskanko riemua siitä saa. Samat runkkarit sinne valitaan niinkuin ennenkin". Ennen sammumistaan Pekka kokee pienen ahaa-elämyksen. Huomennahan tulee työttömyyskorvaukset. Taas voi ostaa kaljaa, hiivaa, perunoita ja sokeria.
Somatopiasta kotoisin oleva Nwanda on saapunut kylmään suomeen. Somatopiassa on epävakaat olosuhteet ja hän kokee henkensä olevan siellä uhattuna. Toki sotimiset ja väkivalta tapahtuu hyvin kaukana hänen kotoaan, mutta ei vara venettä kaada. Suomeen hän päätyi, kun kaverit kertoi sähköpostissa, että tänne pääsee kuka vaan ja täällä ei turhia kysellä. Tule tänne vaan. Nwandahan lähti Suomeen siltä istumalta. Hyvin äkkiä Nwanda suomeen kotiutuikin. Kaiken sai ilmaiseksi. Asunnon, rahaa, vaatteet ja oikeastaan kaiken, mitä älysi pyytää. Vähän jos sattui rötöstelemään niin heti oli joku paijaamassa päätä ja selittämässä, että tämä nyt vain kuuluu Nwandan kulttuuriin. Pitää suvaita. Tärkein sana, jonka Nwanda oppi, on rasisti. Ärrä oli ensin vaikea, mutta kyllä se pienellä harjoittelulla pyörähtää. Sillä saa viimeistään tahtonsa läpi. Oi auvoisaa oloa! Tästä muuten pitää kertoa kavereille kanssa.
Nwandan kaveri Okaba saapui myös suomeen, mutta ei ollut täysin samoilla linjoilla Nwandan kanssa. Alkuvaiheessa apu oli kovinkin tarpeellista, mutta vuoden jälkeen, opittuaan kielen ja saatuaan työpaikan Okaba ei enää tukia tarvinnut. Okaba opiskeli työn ohella itsestään arkkitehtiä. Ennätysnopeiden opintojen jälkeen Okaba perusti arkkitehtitoimiston ja eli elämänsä onnellisena loppuun asti. Toki koko ajan veroja maksaen.
Olipa kerran Kymis, joka painoi tuntitolkulla taksin ratissa töitä. Maksoi kiltisti veronsa ja rasitti valtiollisia palveluita mielestään huomattavasti vähemmän kuin maksoi veroja. Tällä täysin mielikuvituksen tuottamalla Kymis-hahmolla menee joka kuukausi palkasta noin 23% jonnekkin muualle kuin omaan taskuun. On verot, tellit, kellit, pellit, vellit ja kullit. Kerran Kymistä potkaisi onni-setä perseelle ja Kymis teki vuoden aikana hyvän tilin. Kymiksellä oli hyvä mieli, kunnes sai uuden verokortin. Siinäpä valtiokin häntä hyvästä tilistä onnitteli, veroprosenttia nostamalla.
Samaan aikaan toisaalla Yrjö Yrittäjä pyöritti hyvin vauhtiin päässyttä pientä yritystään. Ykällä riitti hyvin töitä ja Ykä työllisti parikin nuorta työntekijää. Makseli hänkin kiltisti veronsa ja oli kaikin puolin tyytyväinen mies. Hieman tosin kaihersi, että työntekijöiden töissäpito maksoi Ykälle hyvinkin paljon rahaa palkkakulujen lisäksi. Eräänä kauniina päivänä Ykän yritys sai huippuluokan tilauksen, joka takaisi Ykän firmalle loistavan, voitollisen vuoden. Tämän huomasi toki myös Valtio, joka lätkäisi Ykän firmalle loistavan lisäveron. "No perkele, sinne meni sekin raha", totesi Ykä. Ykä painoi firmassaa töitä niska limassa 68-vuotiaaksi. Varmasti tekisi töitä vielä tänä päivänäkin, jollei olisi kuollut sydänkohtaukseen.
Myös Einari Epäkelvolla oli yritys. Einari käytti pimeää työvoimaa ja näinollen säästi hurjasti palkkakuluissa. Palvelutkin myytiin pääosin pimeästi, ohi kirjanpidon. Einarin työntekijät olivat kovasti tyytyväisiä tileihinsä, joiden päälle tuli vielä työttömyyskorvaukset. Joka kuukausi Einari siirteli rahaa parin välikäden kautta ulkomaalaiseen pankkiin turvaan. 15 vuotta Einari teki pimeää bisnestään ja oli saanut jo aikamoisen kasan rahaa turvaan. Einari oli multimiljonääri. Loppujen lopuksi paha sai palkkansa ja Einari tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen, josta hän istui vähän vajaan vuoden Haminan työsiirtolassa. Nykyään 42-vuotias Einari elelee herroiksi Miamin loppumattomilla hiekkarannoilla.
Kauniaisissa 380 neliön pikku suomenkodissaan asuva Pär Saukko ihailee juuri ostamaansa 590000€ taulua juoden konjakkia ja poltellen paksua pehmeän makuista havannalaista sikariaan. Pärin vuotuinen verotettava tulo on 450000€, josta hän maksaa kunnioitettavat 12% veroa. Humoristina tunnettu Pär on aina napakasti todennutkin, että "Palkkatulo on pikkutuloa, pääomatuloilla sitä eletään ja porskutetaan". Pärin pikku yritysimperiumi tuottaa hänelle suoraan lapaseen noin 7,5M€ vuodessa. Pärin kaverit eduskunnassa hoitaa kyllä asiat niin, ettei Pär-parka joudu pienistä tuloistaan hirmuisia veroja makselemaan. Ettei Pärille tule paha mieli.
53-vuotias, alkoholisoitunut mies nimeltä Jalmari kulkee kadulla. Jallulle on kuppi maittanut jo 15 vuotta. Eihän Jallu tietenkään töissä käy, eihän sitä nyt sairaseläkeläinen. Tänään Jallulla on sossupäivä. Siellä on aina niin kiva käydä. Saahan sieltä niitä kaupan maksusitoumuksia ja usein ihan puhdasta fyrkkaakin. Rahat riittää juurikin kuukauden viinoihin ja saa sitä välillä ruokaakin. Kesät Jallu viettää kavereitten kanssa puistossa tai jonkun kämpillä. Talveksi Jallu katoaa jonnekkin, mutta jopas taas kevään ensi lämpimillä kuuluu tuttu örinä kilvan linnunlaulun kanssa.
Pekka "Raato" Punkkari suuntaa tiensä Helsingissä pidettävään mielenosoitukseen yhteiskuntaa vastaan. Pekka riehuu ja röpöttää ja huutaa valtiovallan vastaisia iskulauseita suu vaahdossa. "Anarkiaa kansalle"-huutaa Pekka, "Yhteiskunta haisee!". Pekka ei käy äänestämässä. "Paskanko riemua siitä saa. Samat runkkarit sinne valitaan niinkuin ennenkin". Ennen sammumistaan Pekka kokee pienen ahaa-elämyksen. Huomennahan tulee työttömyyskorvaukset. Taas voi ostaa kaljaa, hiivaa, perunoita ja sokeria.
Somatopiasta kotoisin oleva Nwanda on saapunut kylmään suomeen. Somatopiassa on epävakaat olosuhteet ja hän kokee henkensä olevan siellä uhattuna. Toki sotimiset ja väkivalta tapahtuu hyvin kaukana hänen kotoaan, mutta ei vara venettä kaada. Suomeen hän päätyi, kun kaverit kertoi sähköpostissa, että tänne pääsee kuka vaan ja täällä ei turhia kysellä. Tule tänne vaan. Nwandahan lähti Suomeen siltä istumalta. Hyvin äkkiä Nwanda suomeen kotiutuikin. Kaiken sai ilmaiseksi. Asunnon, rahaa, vaatteet ja oikeastaan kaiken, mitä älysi pyytää. Vähän jos sattui rötöstelemään niin heti oli joku paijaamassa päätä ja selittämässä, että tämä nyt vain kuuluu Nwandan kulttuuriin. Pitää suvaita. Tärkein sana, jonka Nwanda oppi, on rasisti. Ärrä oli ensin vaikea, mutta kyllä se pienellä harjoittelulla pyörähtää. Sillä saa viimeistään tahtonsa läpi. Oi auvoisaa oloa! Tästä muuten pitää kertoa kavereille kanssa.
Nwandan kaveri Okaba saapui myös suomeen, mutta ei ollut täysin samoilla linjoilla Nwandan kanssa. Alkuvaiheessa apu oli kovinkin tarpeellista, mutta vuoden jälkeen, opittuaan kielen ja saatuaan työpaikan Okaba ei enää tukia tarvinnut. Okaba opiskeli työn ohella itsestään arkkitehtiä. Ennätysnopeiden opintojen jälkeen Okaba perusti arkkitehtitoimiston ja eli elämänsä onnellisena loppuun asti. Toki koko ajan veroja maksaen.
5.7.08
Kaupassakäynnin ihanuus
Kenen saatanan tanopään innovaatio on ottaa joku perkeleen veikkauspiste lähikauppaan?
HÄ!? Kuka tunnustaa? Siis perkele!
Menet kauppaan. Kaupassa on paljon ihmisiä. Ostat ostoksesi ja menet kassalle. Edessäsi on muutamia ihmisiä. Yhdellä on paljon ostoksia. Ostosten loppusumman kuultuaan tämä tanopää alkaa kaivamaan lompakkoaan jostain 12356738972354 taskuisesta laukusta. TULIKO SE MAKSU SULLE NOIN NIINKU YLLÄTYKSENÄ, HÄ?! Asiaa ei helpota vaikka kuinka toteat humoristisesti, että: "No hehheh, mihinhän minä sen taas tungin?". Yhtään en tiedä, mihin sen tungit, mutta tiedän mihin mieluusti tunkisin ostamasi kesäkurpitsan, saatana.
Tässä vaiheessa on verenpaine jo 200/100. Onneksi seuraavalla asiakkaalla on vain tupakkiaski ja kaksi litran maitopurkkia. Sitten kuulet lauseen: "katotko, onko näissä voittoa" ja tämä perkeleen asiakas, jolla toimenpiteeseen toki on täysi oikeus, nykäisee kassista, joka on varmasti samanlainen kun Eka Vekaran housut, Kenneth Starrin raporttia Lewinskyn suihinotosta muistuttavan suurteoksen, jonka kannessa lukee veikkaus ja muuta asiaankuuluvaa paskaa. (Oho, pitkä lause ja paljon pilkkuja nussittavaksi)
Mikä helEvetti siinä on, että kaikki ne perkeleen euron kenot ja "yks rivi lottoa kiitos" pitää vedättää eri lapulle ja tulla kauppaan tarkistuttamaan ne? Eikö saatana järki riitä tähän suunnattoman vaikeaan matemaattiseen haasteeseen ihan omassa kotona niitä tarkastaa ja tuoda vaikka vaan ne 0,50€ voittolaput sinne kauppaan? Tai vaikka tehdä niinkun minä ja lotota yms netissä? Pitääkö sinne saatana ruuhka-aikana tulla niitä lappuja tarkistuttamaan?
Kauppiaat, please, sulkekaa ne veikkauspisteet, jookoskookos.
HÄ!? Kuka tunnustaa? Siis perkele!
Menet kauppaan. Kaupassa on paljon ihmisiä. Ostat ostoksesi ja menet kassalle. Edessäsi on muutamia ihmisiä. Yhdellä on paljon ostoksia. Ostosten loppusumman kuultuaan tämä tanopää alkaa kaivamaan lompakkoaan jostain 12356738972354 taskuisesta laukusta. TULIKO SE MAKSU SULLE NOIN NIINKU YLLÄTYKSENÄ, HÄ?! Asiaa ei helpota vaikka kuinka toteat humoristisesti, että: "No hehheh, mihinhän minä sen taas tungin?". Yhtään en tiedä, mihin sen tungit, mutta tiedän mihin mieluusti tunkisin ostamasi kesäkurpitsan, saatana.
Tässä vaiheessa on verenpaine jo 200/100. Onneksi seuraavalla asiakkaalla on vain tupakkiaski ja kaksi litran maitopurkkia. Sitten kuulet lauseen: "katotko, onko näissä voittoa" ja tämä perkeleen asiakas, jolla toimenpiteeseen toki on täysi oikeus, nykäisee kassista, joka on varmasti samanlainen kun Eka Vekaran housut, Kenneth Starrin raporttia Lewinskyn suihinotosta muistuttavan suurteoksen, jonka kannessa lukee veikkaus ja muuta asiaankuuluvaa paskaa. (Oho, pitkä lause ja paljon pilkkuja nussittavaksi)
Mikä helEvetti siinä on, että kaikki ne perkeleen euron kenot ja "yks rivi lottoa kiitos" pitää vedättää eri lapulle ja tulla kauppaan tarkistuttamaan ne? Eikö saatana järki riitä tähän suunnattoman vaikeaan matemaattiseen haasteeseen ihan omassa kotona niitä tarkastaa ja tuoda vaikka vaan ne 0,50€ voittolaput sinne kauppaan? Tai vaikka tehdä niinkun minä ja lotota yms netissä? Pitääkö sinne saatana ruuhka-aikana tulla niitä lappuja tarkistuttamaan?
Kauppiaat, please, sulkekaa ne veikkauspisteet, jookoskookos.
Nakkikioski haisee!
Täällä Suomi-neidon pers'reiän vieressä ilmestyy kalankäärepaperiksi hyvin kelpaava tuotos nimeltä Kouvolan sanomat. Kyseisessä läpyskässä on Napakat-palsta, johon Kouvolan älymystö lähettelee tekstiviestein toinen toistaan uskomattomampia aivopieruja. Kyseisen ajatusten tonavan lukeminen aiheuttaa normaaliälyisessä ihmisessä ärtymystä, masennusta ja yleistä huolestuneisuutta kirjoittajien ajatusmaailmasta.
Kyseisellä palstalla valitetaan milloin mistäkin. Keväällä koiranpaska, aika-ajoin vapaana olevat kissat ja niin edelleen. Tiedätte varmaan, molemmat lukijani, mitä tarkoitan. Kyseinen "keskustelu" muuttuu loppujenlopuksi eipäsjuupas jankkaamiseksi ja kaikki tämä jostain syystä vielä julkaistaan.
Tällä hetkellä kyseisellä "olen idiootti ja haluan muidenkin näkevän sen"-palstalla väännetään kättä keskustan grillistä. Kun tähän muka-kaupunkiin saapuu junalla ja astuu aseman pääovesta ulos, näkee kadun, jonka oikealla puolella on cumulus-hotelli ja vasemmalla 3kpl vauvanpaskan värisiä päin helvettiä rapattuja kerrostaloja. Kyseiset talot on vastikään rakennettu ja neliöhinnat on tämän kaupungin kusisuuteen verrattuna HIRVITTÄVÄT. Kyseessä on siis "parempien ihmisten" betonilähiö.
Kun tarkastelee kyseisen kerrostalogheton ympäristöä hieman lähemmin, huomaa, että edessä menee katu ja talokolmikon vieressä on nakkikioski. Sedun teinijuottola saattaa myös näkyä cumuluksen alakerrassa.
Öisin ja etenkin viikonloppuöisin katu, assan parkki, sedun juottola ja nakkikioski heräää henkiin. Meluistasti. Kadulla ajetaan kiihdytyskisaa, parkissa huudetaan ja huudatetaan "musiikkia", juottolassa ja sen lähiympäristössä harrastetaan kaikentyyppistä kommunikaatiota mahdollisimman kovaäänisesti ja nakkipuljulta myydään nakkia, niinkuin huomista ei olisi. Eli siis 100% normaalia kaupunkitoimintaa.
Kyseistä nakkipuljua pyörittää ja on aina pyörittänyt Eija ja Helena. Puljun nimi on kuumapala. Kyseisen paikan eväiden tasoon sen enempää puuttumatta voin todeta, että minulla se toimi yläaste-aikana (85-88 tai jotain) välipalapaikkana kotimatkalla. Kyseinen nakkikioski on ollut lähes samalla paikalla aika perkeleen pitkään.
Tällä hetkellä kalakäärepaperimme aivopieruosastolla käsitellään kuumapalan sijaintia verraten "bättre folket"-betonilaatikoiden sijaintiin. Kas, kun nakkihaju tulee hienojen ihmisten ikkunoista sisään ja meteliäkin kuuluu ja kun meidän fifi-sofiakaan ei pysty nukuumaan ja kadulla huudatetaan sitä diskomusiikkia ja revitellään niillä autoilla ja huudetaan ja metelöidään ja tapellaan ja oksennetaan ja kustaan rappuun ja me kunnolliset (JA HUOMATKAA! PAREMMAT!) ihmiset emme viihdy 3600€/m2 asunnossamme, joka on ulkopuolelta lapsenpaskan värinen ja päin persettä rapattu ja rakennettu.
Hei, kuulkaapa te "minäolenteitäkaikkianiinpaljonparempi"-ihmiset, jotka niissä laatikoissa asutte. TE OLETTE KAUPUNGIN KESKUSTASSA! Oletteko te, perkele, oikeasti niin saatanan tyhmiä, että luulette maaseudun rauhan seuraavan teitä sieltä valkealan perämetsässä olevasta 1M€ omakotitalosta? Te asutte kaupungissa (öh, no tavallaan). Kaupungissa on meteliä, piste! Jos ette voi elää kaupunkimelun kanssa, MUUTTAKAA MAALLE!!! Itseasiassa asutte Kouvolan meluisimmassa paikassa. Eskolanmäen lähiössäkin on rauhallisempaa ja hiljaisempaa.
Suoraan sydämestäni ja vilpittömästi toivon, ettei mikään taho ala helpottamaan oloanne. Toivon myös, että Eija ja Helena saavat jatkaa bisnestään nykypaikassaan. Toivon myös, että rappaukset taloissanne vettyvät lisää ja tulevat vielä rumemmiksi. Teidän "parempien" ihmisten typerän ja lapsellisen itsekkyyden edessä ei pitäisi minkään tahon taipua enää yhtään enempää.
ELÄTTE KAUPUNGISSA, KAUPUNGISSA ON KAUPUNGIN ÄÄNET, OLETTE ITSE PAIKKANNE VALINNEET.
TURVAT KIINNI SAATANA JA NAUTTIKAA OSTOKSESTANNE TAI MUUTTAKAA VAIKKA PERSEESEEN!
Kyseisellä palstalla valitetaan milloin mistäkin. Keväällä koiranpaska, aika-ajoin vapaana olevat kissat ja niin edelleen. Tiedätte varmaan, molemmat lukijani, mitä tarkoitan. Kyseinen "keskustelu" muuttuu loppujenlopuksi eipäsjuupas jankkaamiseksi ja kaikki tämä jostain syystä vielä julkaistaan.
Tällä hetkellä kyseisellä "olen idiootti ja haluan muidenkin näkevän sen"-palstalla väännetään kättä keskustan grillistä. Kun tähän muka-kaupunkiin saapuu junalla ja astuu aseman pääovesta ulos, näkee kadun, jonka oikealla puolella on cumulus-hotelli ja vasemmalla 3kpl vauvanpaskan värisiä päin helvettiä rapattuja kerrostaloja. Kyseiset talot on vastikään rakennettu ja neliöhinnat on tämän kaupungin kusisuuteen verrattuna HIRVITTÄVÄT. Kyseessä on siis "parempien ihmisten" betonilähiö.
Kun tarkastelee kyseisen kerrostalogheton ympäristöä hieman lähemmin, huomaa, että edessä menee katu ja talokolmikon vieressä on nakkikioski. Sedun teinijuottola saattaa myös näkyä cumuluksen alakerrassa.
Öisin ja etenkin viikonloppuöisin katu, assan parkki, sedun juottola ja nakkikioski heräää henkiin. Meluistasti. Kadulla ajetaan kiihdytyskisaa, parkissa huudetaan ja huudatetaan "musiikkia", juottolassa ja sen lähiympäristössä harrastetaan kaikentyyppistä kommunikaatiota mahdollisimman kovaäänisesti ja nakkipuljulta myydään nakkia, niinkuin huomista ei olisi. Eli siis 100% normaalia kaupunkitoimintaa.
Kyseistä nakkipuljua pyörittää ja on aina pyörittänyt Eija ja Helena. Puljun nimi on kuumapala. Kyseisen paikan eväiden tasoon sen enempää puuttumatta voin todeta, että minulla se toimi yläaste-aikana (85-88 tai jotain) välipalapaikkana kotimatkalla. Kyseinen nakkikioski on ollut lähes samalla paikalla aika perkeleen pitkään.
Tällä hetkellä kalakäärepaperimme aivopieruosastolla käsitellään kuumapalan sijaintia verraten "bättre folket"-betonilaatikoiden sijaintiin. Kas, kun nakkihaju tulee hienojen ihmisten ikkunoista sisään ja meteliäkin kuuluu ja kun meidän fifi-sofiakaan ei pysty nukuumaan ja kadulla huudatetaan sitä diskomusiikkia ja revitellään niillä autoilla ja huudetaan ja metelöidään ja tapellaan ja oksennetaan ja kustaan rappuun ja me kunnolliset (JA HUOMATKAA! PAREMMAT!) ihmiset emme viihdy 3600€/m2 asunnossamme, joka on ulkopuolelta lapsenpaskan värinen ja päin persettä rapattu ja rakennettu.
Hei, kuulkaapa te "minäolenteitäkaikkianiinpaljonparempi"-ihmiset, jotka niissä laatikoissa asutte. TE OLETTE KAUPUNGIN KESKUSTASSA! Oletteko te, perkele, oikeasti niin saatanan tyhmiä, että luulette maaseudun rauhan seuraavan teitä sieltä valkealan perämetsässä olevasta 1M€ omakotitalosta? Te asutte kaupungissa (öh, no tavallaan). Kaupungissa on meteliä, piste! Jos ette voi elää kaupunkimelun kanssa, MUUTTAKAA MAALLE!!! Itseasiassa asutte Kouvolan meluisimmassa paikassa. Eskolanmäen lähiössäkin on rauhallisempaa ja hiljaisempaa.
Suoraan sydämestäni ja vilpittömästi toivon, ettei mikään taho ala helpottamaan oloanne. Toivon myös, että Eija ja Helena saavat jatkaa bisnestään nykypaikassaan. Toivon myös, että rappaukset taloissanne vettyvät lisää ja tulevat vielä rumemmiksi. Teidän "parempien" ihmisten typerän ja lapsellisen itsekkyyden edessä ei pitäisi minkään tahon taipua enää yhtään enempää.
ELÄTTE KAUPUNGISSA, KAUPUNGISSA ON KAUPUNGIN ÄÄNET, OLETTE ITSE PAIKKANNE VALINNEET.
TURVAT KIINNI SAATANA JA NAUTTIKAA OSTOKSESTANNE TAI MUUTTAKAA VAIKKA PERSEESEEN!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
